*

jormamoll

Kyllä minä uutta Louhimiehen ”Tuntematonta” menisin katsomaan:

- jos hän olisi ollut rintamalla kuolemanvaarassa (kuten Väinö Linna)

- jos hän olisi tehnyt muistiinpanoja ruutulehtiöön lyijykynällä taisteluiden välissä (kuten Väinö Linna)

- jos hän olisi rauhan tultua elättänyt itsensä ja perheensä tehden raskasta tehdastyötä ja samalla kirjoittanut suurteosta (kuten Väinö Linna)

- jos hän olisi tehnyt tämän kaiken vähäisin raha- avustuksin (kuten Väinö Linna)

- jos hän olisi tehnyt filmiä vain iltaisin ja viikonloppuisin (kuten Väinö Linna)

- jos ihmisen tappamisesta ei yritettäisi taas tehdä taidetta

-Jos Edvin Laine ja Väinö Linna eivät olisi tehneet filmiä jo 50- luvulla

- jos Väinö Linna eläisi ja sanoisi, menkää katsomaan tämä uusi filmi, niin ymmärrätte, että sota on rikoksista kauhein

¨¨¨¨

Tässä yhden kansalaisen ajatuksia, vähämerkityksisiä, ellei ole muita jotka ajattelevat samankaltaisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä missä määrin Väinö Linna osallistui Edwin Laineen elokuvan tekemiseen. Hänellä ei liene ollut pätevyyttä ohjaajan työhön tai rekvisiitan asetteluun j.n.e. Eiköhän hän ole ollut korkeintaan henkisenä tukena Laineelle, jos jotain.

Louhimiehen elokuva perustuu tasan tarkkaan samoihin Linnan ruutupaperimuistioihin kuin muutkin elokuvaversiot siitä teoksesta, joka mm. niiden ruutupaperimuistioiden pohjalta on kirjoitettu.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Siinä on myös uusia sepitelmiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole sitä nähnyt, joten tuosta en tiedä.

Mutta kun Mollbergin Tuntematonta kritisoitiin aikoinaan siitä, ettei se ollut käsikirjoitukseltaan yhtä tarkasti Linnan romaania noudattava kuin Edwin Laineen ensimmäinen elokuvaversio, niin ainakin itse totesin, että kaikki repliikit tai kohtaukset, jotka eivät siinä Mollbergin elokuvassa olleet suoraan Linnan teoksesta, olivat sellaisia, jotka tarvittiin viestittämään jotain dialogitonta kuvausta kyseisestä teoksesta.

Elokuvan keinot ovat eri tavoin rajalliset kuin kirjan. Linna on kirjassaan vihjaillut esimerkiksi lottien suhteista upseereihin ja kun niihin liittyen ei ole kuvattu sen kummemmin yksityiskohtia itse kirjassa, niin Mollberg oli pukannut omaan elokuvaansa yhden kohtauksen, jossa lottatyttö rinnat paljaina hieroo Lammion päätä. Se oli tapa tuoda nuo vihjaukset esiin.

Vastaavasti sotajoukkojen marssiessa kohti rajaa Linna kertoo kirjassaan, että ohikulkevissa joukoissa oli tuttuja kasvoja siellä täällä. Kun Mollberg sitten ilmeisesti tuosta syystä sisällytti omaan elokuvavaersioonsa kohtauksen, jossa Hietanen riensi ohikulkevan joukon perään ja taputti yhtä kaveria olalle tervehtien häntä ja jutustellen muutaman sanan, niin tuota kohtausta kritisoitiin, koska "se ei ollut Linnan teoksen mukainen".

Jos nyt siis esimerkiksi tuossa Louhimiehen elokuvassa on vaikkapa kotirintamakohtauksia Rokan perheestä, niin toki Linnan teoksessa muutamissa kohdinkin viitataan Rokan kotioloihin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Niinpä. Tuntematon kestää äänikirjana 18 tuntia.

Täällä Pohjantähden alla kestää Veikko Sinisalon lukemana/laulamana äänikirjana 85 tuntia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Linna osallistui varsin aktiivisesti Laineen ohjaaman elokuvan tekemiseen. Esimerkiksi Finlandian esittäminen elokuvassa oli Linnan vaatimus.

Mollbergin versioon Linna kirjoitti uusia repliikkejä ja vieraili toistuvasti kuvauspaikoilla.

Oma suosikkijärjestykseni elokuvaversioista on : Mollberg, Louhimies, Laine.

P.S. Louhimiehen versiota en kutsuisi Tuntemattomaksi sotilaaksi vaan Sotaelokuvaksi ja arvosteluasteikossani se saa 3/5 tähteä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uusi tuntematon on vaikuttava ja pitkäveteinen. Laineen Tuntematon puoliksi farssia/komikkaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Minä en mene katsomaan.

Mielestäni nykyinen trendi niin elokuva- kuin näyttämömaailmassakin, jonka mukaan klassikot täytyy "päivittää", on jotenkin takaperoinen, etten sanoisi falski. Halutaan ratsastaa aikaisempien tekijöiden töillä, ja panna niihin omat usein kyseenalaiset puumerkit.

Miksi ei haluta tai osata tehdä aivan omaa elokuvaa tai näytelmää, ratsastamatta toisten oivalluksilla? Kaupallinen motiivi on tietenkin keskeinen selittäjä. Esimerkiksi uuden Tuntemattoman tekijät haluavat menestystä ja rahaa Väinö Linnan tunnetun teoksen maineen avulla.

Jos viime sotamme ovat itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlinnan johdosta ajankohtainen teema, niistä olisikin voitu tehdä aivan omintakeinen teos uusine henkilöhahmoineen ja tapahtumineen. Pullonkauloiksi taitavat tosin yleensä tulla luovuus ja lahjakkuus – sekä aika: kopiointi käy nopeammin kuin aivan uuden luominen.

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245148-turh...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan niitä samasta sodasta tehtyjä suomalaisia pitkiä elokuvia pilvin pimein. Esimerkiksi "Rukajärven tie" varmasti on katsotumpi ja kansainvälisestikin levinneempi kuin vaikkapa Mollbergin Tuntematon.

Koska Linnan Tuntematon Sotilas romaanina kiteyttää likipitäen kaiken sen, mikä liittyy jatkosotaan sammakkoperspektiivistä tarkastellen, siitä muodostui sodan jälkeen ikoninen teos suomalaiseen sieluun.

Siksi pidän ymmärrettävänä, että ensimmäisestä teatterimaisesta ja teknisesti heikkotasoisesta mustavalkoelokuvasta on haluttu tehdä myös tuoreempi väriversio paremmalla tekniikalla ja uskottavammilla näyttelijäsuorituksilla.

Oma kysymykseni onkin lähinnä se, miksi Mollbergin versio ei kelvannut tuoksi modernimmaksi elokuvaksi. Pitää katsoa vielä tuo uusin, jotta ymmärrän löytyykö kysymykseeni vastausta sitä kautta. Mollbergin elokuvassa en nähnyt mitään huonoa, mutta sitä ei jostain syystä vain ole juurikaan esitetty Suomen TV:ssä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mollbergin versio on suomettumisen kaudelta ( 1985) ja elokuvan loppu antaa ymmärtää Suomen armeijan tulleen täysin lyödyksi ja sodan loppuneen pakkorauhaan ja ruumiskärryjen kitinään, evakkolaumoja unohtamatta.

Yllättävää kyllä Sotaelokuvankin lopussa näemme ruumiskärryt ja evakot. Lisänä kuitenkin Rokan Anteron ja Lyytin yhteisen elämän jatkuminen Finlandian soidessa taustamusiikkina.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#8
Onhan niitä tehty, mutta ei Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen.

Minusta Mollbergin versio oli huono. Kaiken muun lisäksi lähinnä koomikkona tunnettu Pirkka-Pekka Petelius keskeisessä roolissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Petelius pärjäsi hyvin Hietasena. Ei ole hänen vikansa, jos katsojilla on ennakkoasenteita. Olihan Laineenkin Tuntemattomassa Matti Ranin keskeisessä roolissa vaikka hänet muistetaan 60-luvun lopun sketsisarjoista (esim. "Taistelevaat Virtaset").

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12

Ei se tietenkäään hänen vikansa ole, että hänet siihen rooliin valittiin.
Kaupallisista syistä rooleihin valitaan tunnettuja kasvoja, mutta varjopuoli on se, että varsinkin koomisissä rooleissa tunnetuiksi tulleet voivat tuntua draamaan vähemmän sopivilta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset