jormamoll

Ilmasto - sää

 

Radiossa esittivät hyvän kysymyksen. Pohjoisen pallonpuoliskon sääennustuksia voidaan antaa aika luotettavasti muutaman päivän – viikon parin päähän.

Kuinka näin ollen voidaan ilmastonmuutoksia ennustaa vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia eteenpäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

sen enempiä perustelematta, tuo on periaatteessa mielenkiintoinen, mutta mielestäni myös hieman tarpeeton kysymys

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nykyiseen kesään verraten v. 1941 on kaikkein lähimpänä.

Sotilailla lienee tuolloinkin ollut haastetta myös ilmastonmuutoksen takia puolin jos toisinkin.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Voi kun nää oraakkelit oppis pitämään suunsa kiinni niin tulis paljon halvemmaksi. Nyt kun täälläkin on autoverotus perustunut osittain oletettuun CO2 päästöön niin valtiolla on pakko olla tiedossa mikä verotuksen ilmastohyöty on ollut. Eli joku tietää paljonko ilmasto on muuttumattonut ton veron ansiosta.
Olikos se 2009 kun Suomen "johtava" "jääasiantuntija" kertoi että tänä talvena merijäätä ei tule, no meri ei uskonut ja perämeri jääty umpeen 2 x 2010 .

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Meteorologi Juha Föhr, Foreca:
”Sää on Maa-planeetan ilmakehän paikallinen ja hetkellinen mitattava tila lähellä maanpintaa.”
”Ilmasto on tilastollinen käsite...”
”...tähän mennessä jo toteutuneet säät muodostavat ilmaston.”
http://blogi.foreca.fi/2011/03/perusasiat-haltuun/
Samat asiat löytyvät peruskoulun alaluokkalaisten ympäristöopin kirjasta.

Ilmaston tulevaisuutta ei _ennusteta_ kuin säätä, ne ovat skenaarioita. Nyt siirrytäänkin jo yläasteelle ja katsotaan video:
https://youtu.be/eZ5yCCc3K14 Tekstitykset suomeksi.

(Kohta tulee taas joku setä esittämään viisaampaa kuin tiede ja vakiintuneet tutkimuslaitokset. Hän saattaa laittaa linkiksi hörhöblogin, ehkä jopa omansa, öljyteollisuuden sponssaaman äärioikeiston ajatuspajan tai pseudotieteillä muuten vaan mukauskottavasti. Muistakaa miettiä, kumpaa kannattaa pitää uskottavampana: jotain netissä huutelevaa ukkelia vai instituutioita kuten Noaa, Nasa, Ilmatieteen laitos jne.)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Ilmaston tulevaisuutta ei _ennusteta_ kuin säätä, ne ovat skenaarioita."
Ensiksikään ne skenaariot eivät ole mitään tarkkuustyötä. Toisekseen ILMASTOPOLITIIKASSA niihin suhtaudutaan tarkkoina ennusteina.
Tuhkatiheään tulee uusia tutkimuksia, joiden tulokset ovat vähintäänkin pieniä parannuksia ilmastomalleihin. Tämähän tarkoittaa, että vanhoihin malleihin perustuvat skenaariot ovat epätarkkoja, mutta niitä ilmastopolitiikka käyttää.
Mikä olikaan kommentoija Mäkisen luonnontieteellinen sivistystaso? Olen olettanut sen likiarvona nollaksi, mutta tarkaa tietoa en ole nähnyt.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Nyt kun asia tuli puheeksi: käsittääkseni Jääskeläinen pidät ilmastoaiheista blogia. Kerrotko nyt omat luonnontieteelliset meriittisi, jotta me muut voimme arvioida blogin painoarvoa? Tietoa en ole nähnyt.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #14

Blogihan ei ole tieteellinen julkaisu, vaan sitä pitää verrata enemmin lehtien tiedeuutisiin tms.
Blogissani on kerrottu luonnontieteelinen koulutukseni, siis FK, kemia.
https://roskasaitti.wordpress.com/

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #16

”Blogihan ei ole tieteellinen julkaisu”

Ei olekaan, mutta lukijan silti on hyvä tietää, mikä blogistin suhde on työuran, opintojen tai vaikkapa tutkimustyön kautta blogin aiheeseen.

Mutta tämähän tuli nyt selväksi. Kiitos vastauksesta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #14

No Setä Jääskeläinen kait on kemisti käsittääkseni, niin johan sitä käsittää mitä hiili co2 on eli kemia onkin luonnontiedettä heh heh.Blogissa voi olla tieteellistä tietoa myös, jos sitä jollakin on. Minä ainakin kerron sillai ,mitä on saatu selville, en ala keksimään omia tänne

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nää skenaarioihin uskovat on tietenkin se ylempi ja parempi sakki. Se on kumma kun yksikään skenaario ei ole osunut edes, mittakaavassa samaan aurinkokuntaan niin jotkut pitää niitä totuutena.
Se että tekeekö sen täysin pieleen menevän skenaarion nasa tai sammakkoukko on pelkkää auktoriteettiin vetoamista ilman totuuden häivää.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Että ilmaston kehitystä voidaan jollain tarkkuudella ennustaa pitemmälle kuin säätä, sitä voinee kuvata tuulien avulla. Tuuli siirtää lämpöä ja massaa pääosin siten, ettei se vaikuta maapallolle tulevaan energiavirtaan eikä poistuvaankaan. Paikalliseen säähän taas juuri tuuli voi vaikuttaa kymmenien asteiden luokkaa.

Juuri päättyneellä heinäkuulla oli Suomessa ennätyslämmintä, samoin puhuttiin laajoista helleaalloista. Globaalissa lämpötilassa ei heinäkuu kuitenkaan isosti erotu. Toistaiseksi on saatavilla vasta satelliittimittausarvoja:
http://www.drroyspencer.com/2018/08/uah-global-tem...

Gistemp-arvot, joita itse seuraan, tulevat heinäkuulta vasta tämän elokuun puolessa välissä, mutta jo nyt on melko varmaa, ettei kyse ole ennätyslämpimästä heinäkuusta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kommentit 5, 6 ja 7 : Mitäs minä sanoin!
”Kohta tulee taas joku setä esittämään viisaampaa kuin tiede ja vakiintuneet tutkimuslaitokset”

Bingo! Jääskeläinen toteutti ennusteen 110% vetoamalla Roy Spenceriin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tiedoksi kommentoija Mäkiselle: Roy Spencer on ilmastotietelijä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Yksi harvoista denialistihörhöistä, joilla on edes jotain krediittiä alalle.
https://rationalwiki.org/wiki/Roy_Spencer

Hyvät lukijat, muistakaa taas miettiä: vakiintunut tiedeinstituutio vai joku Jääskeläinen netissä - kumpaan voi enemmän luottaa?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #10

Pitääkö yleisöllä kertoa, ettei kommentoija Mäkinen ole ilmastotieteilijä, vaan hörhöasiantuntijana esiityvä alkemisti?
Jos Mäkinen siirtyisi demagogiastaan asiaan, niin anna joku toinen lähde, mistä tämä helleaalto suhteutetaan globaaliin lämpötilaan. Itse joudun odottelemaan vielä muutaman viikon sitä gistemp-lukemaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #11

Ei tässä ole mitään demagogiaa.
Sinulla ja minulla ei ole edellytyksiä omaan tieteelliseen työhön ilmastoasioissa, olipa sitä luonnontieteellistä tutkintoa tai ei. Mutta onneksi meidän ei tarvitse: sivistyneessä maailmassa on tiedeinstituutioita, joiden tehtävä se on. Kansalaisten velvollisuudeksi jää pitää itsensä riittävän valistuneena, jotta voi seurata alan uutisia. Luotettavuuden arviointi on tärkeä osa sitä. Minä arvioin vakiintuneet tieteelliset instituutiot parhaiksi tiedon lähteiksi.

Salaliittoteoriat ja hörhötykset ja sen semmoiset pitää osata seuloa pois näinä totuuden jälkeisinä aikoina. Roy Spenceristä vielä kuvaava tieto: hän on kreationisti. Miten uskottavana voitte pitää tiedemiehenä esiintyvää, joka vastustaa evoluutiota ja uskoo luomiseen?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #12

Miten vailla luonnontieteellistä sivistystä oleva kommentoija Mäkiinen arvioi organissaatioiden UAH ja GISS luotettavuuden ilmastoasioissa?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #13

Se ei ole nyt oleellinen seikka. Tavallisen kansalaisen ei tarvitse olla perillä jostain ilmastodatan keruun nippeliasioista. Minulle riittää, että tarvittaessa ja halutessani voin kyllä kaivautua syvemmälle. Osaan seurata oleellisia luotettavia tietolähteitä ilmastoasioissa. Sinä et, kuten tuli lukijoille jo selväksi. Hyvät naurut saatiin taas, tällä kertaa sinun kustannuksellasi. Vai että Roy Spencer...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #15

Juuri ylempänä mollasit näitä lähteitä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #17

Ai mollasin esim. Nasaa, Noaa:ta ja ilmatieteen laitosta? ”Minä arvioin vakiintuneet tieteelliset instituutiot parhaiksi tiedon lähteiksi.”

Hohhoijaa, lukutaito, ohoi!

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #18

Ihan uteliaisuuttani kysyn: kuinka ahkerasti Mäkinen lukee vaikkapa NASA:n tai NOAA:n alkuperäisiä raportteja?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #10

No oohan Setä Jääskeläinen sentään kemisti ja jos on lukenut kemiaa niin kait siinä pitää tutkinnossa olla muitakin aineita kuten yliopistotutkinnoissa on pääaine ja muita aineita sitten ja vielä yleisaineet ja voihan joku hankkia tietoja ilman yliopistojakin. Oohan Suomessa ns kansafyysikoita, jotka keskustelevat jonkun fysiikan professorin kanssa ja oohan näitä avoimen yliopiston ihmisiä, jotka ovat suorittaneet tutkintoja. Yleensä pitää ensin olla kiinnostunut jostain . Minä olen tänä kesänä lukenut koko kesän kasviorganologiaa ja Paavalin Roomalaiskirjettä. Se pitää olla ensin kiinnostunut asiasta ja se luo sitten motivaatiota etsiä tietoja jne.Jos Roy Spencer on kiinnostunut, niin hän sitten etsii tietoja

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii no Setä Jääskeläinen on sentään kemisti ja kemia on luonnontiedettä

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

No uskotko sinä sitten luultavasti joskus -70-luvulla opiskellutta kandidaatti Jääskeläistä enemmän kuin merkittäviä tieteellisiä instituutioita?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #28

No jos on tutkinto vaikka 1970, niin yleensä esim lääkäri joutuu pitämään tiedot ajantasalla ja kemistit saavat ajanmukaista tietoa eli siis kemisteillä on ammattilehdet joissa uusista asioista kerrotaan, joten sillai asiaa pitää katsoo eli tietoja tulee jatkuvasti lisää ja niitä joutuu kemistikin lukemaan eli sillai lääkäri ja kemisti ovat ajan tasalla.Mitään merkittäviä instituutioita ei ole vaan on vain tietoja joita kerätään ja niitä tekee ihmiset , instituutit eivät voi toimia ilman ihmistä

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Ensimmäiset 22 kommenttia todistavat, kysymykseen :

" Kuinka näin ollen voidaan ilmastonmuutoksia ennustaa vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia eteenpäin. "

on vaikea vastata.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tietenkin ne hyvin monimutkaiset skenaariot sisältävät epävarmuustekijöitä. Riittävä luotettavuus niillä on kuitenkin arvioitu saavutettavan. Kenelle se on epäselvää? Vain denialisteille.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ilmastonmuutoksen aiheuttaja on Aurinko, jonka aktiivisuuden vaihteluja olen seurannut harrastuksena vuodesta 1989 lähtien. Auringon aktiivisuus on viime aikoina heikentynyt ja se on tullut esille auringonpilkkujen katoamisena ja aurinkotuulen heikkenemisenä. Maapallo on kallistuneena Auringon suhteen 23º27’, joka saa aikaan mm. vuodenaikojen vaihtelut. Tämän johdosta muutokset Auringon aktiivisuudessa vaikuttavat ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskollamme.

Auringon ollessa aktiivinen kesät ovat kylmiä ja sateisia ja talvet lämpimiä ja sateisia. Päinvastaisessa tilanteessa kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Odotankin ensi talvesta kovaa pakkastalvea Suomeen.

Parker-luotain tuo lisää informaatiota Auringosta. Siitä oli juttu keskiviikon Hesarissa (1.8.2018).

Aurinkoa voi käydä katsomassa reaaliajassa oheisesta linkistä. Siinä kannattaa kiinnittää huomiota kohtiin sunspots ja solar wind. Auringon ollessa aktiivinen pilkkuja löytyy ja aurinkotuuli on punaisella. Nyt pilkkuja ei ole ja aurinkotuuli on heikkoa.

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Roskaa. On moneen kertaan selvitetty, että ilmastonmuutosta eivät aiheuta Auringon aktiivisuuden muutokset.

https://www.skepticalscience.com/solar-activity-su...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Minulla on sanonta: ”Tieto on pääomaa, jota ei voi ulosmitata.”

http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38406

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #29

Juttu ei mitenkään tue väitettäsi että muutokset Auringon aktiivisuudessa olisivat ilmastonmuutoksen syy. Vaikutusta on, jutun mukaan se voi olla vähän 0,1% enemmän.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

No NASAn mukaan vaikutusta voi olla ±1 ºC tai enemmän.

"Solar variability and terrestrial climate By Dr. Tony Phillips, NASA. ... with a cooling of almost 1 ºC in the equatorial eastern Pacific."

https://climate.nasa.gov/news/849/solar-variabilit...

Kyllä tuosta Oulun papereista asia olisi jo selvinnyt, positiivinen NAO, otsonikerroksen tuhoutuminen aurinkotuulten johdosta...

[Maan magneettikenttään törmätessään aurinkotuuli kiihdyttää magnetosfäärin sisäosien hiukkasia, jotka pääsevät alemmas ilmakehään vain napa-alueilla. Ne puolestaan törmäävät ilmakehän molekyyleihin ja synnyttävät typen ja vedyn oksideja.
Auringon säteily hajottaa näitä yhdisteitä ja ilmakehä pysyy niiden suhteen tasapainossa. Talviaikaan ei aurinko napa-alueille paista ja erityisesti typpioksidien elinaika pitenee. Ne pääsevät laskeutumaan ilmakehässä alemmas stratosfääriin ja tuhoavat sen otsonia. Tämä muuttaa ilmakehän lämpötasapainoa: otsonin hävitessä stratosfääri kylmenee.
Stratosfäärin kylmeneminen puolestaan voimistaa napapyörrettä, joka kytkee ilmakehän eri kerrokset. Tätä kautta pohjoiselle pallonpuoliskolle syntyy positiivinen NAO-ilmiö.
”Toistaiseksi olemme osoittaneet tämän koskevan vain pohjoista pallonpuoliskoa ja talvea, ja jatkotutkimusta tarvitaan. Voin kuitenkin ennakoida, että myös seuraavina muutamana talvena lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa”, sanoo Ville Maliniemi.]

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ainakin Jukka Mäkelän pallon akselin kulma oisi oikea eli se on nyt pystyssä, kulma heittelee 20--25 välillä, kyllä kait sillä kulmalla on oma merkitys, onhan myös tieteenpiirissä kerrottu avaruusäästäkin, tanskalainen tiedemis on tehnyt kait kirjankin ja onhan meillä ekologiassa kertomuksia miten vyöhykkeet ovat vaihtuneet luonnossa ja miten esim tundrat ovat syntyneet tai autiomaat jne ( Kirja Hanski : Kutistuvat Maailma ja kirja Ekologia tai kirjat: muut hänen kirjansa)Eihän aina ole suinkaan ollut päiväntasaajalla yhtä lämmintä kuin nyt on tai sateita siellä ennen ja nyt jne

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Niin...... radion mielenkiintoinen kysymys taitaa täälläkin jäädä vaille vastausta:

.....voidaanko ilmastonmuutoksia ennustaa vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia eteenpäin, jos jo muutaman viikon ennustaminen tuottaa suuria vaikeuksia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No eikö säätiedote perustu siihen, että ainakin voisi ennustaa säätä sen 2 viikkoo, aikaisemmista sääkokemuksista voidaan kyllä tehdä tilastoja ja ekologian aikaisemmat maapallon kertomukset kertovat menneiden aikojen muutoksista luonnossa, sen mitä on saatu tietää. Esim nyt on kertomus että heinäkuun keskilämpö oli nyt vuonna 2018 + 19,6 ja se oli ennätys, siis keskilämpö ja aikaisempi ennätys on vuodelta 1941 joka oli +0.4 alempi. Näin ainakin voidaan panna muistiin säätapahtumia(Siis Suomessa heinäkuu)Sitten jos rakennetaan ilmastomalleja, niin ne voi olla vajavaisia vai?Esim kirja Lunkka; Maapallon Ilmastohistoria tai Haila: Ekologian Ulottuvuudet. Näissä kirjoissa kerrotaan kokemuksia, mitä on saatu tietää. Jne.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Lue ylempää sään ja ilmaston ero vielä kerran.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Taitaa olla saman sarjan kysymys kuin että mikä on normaali lämpötila missäkin kohdassa maapalloa, siis nollapiste johon voidaan verrata

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ilmastomallit on lähteneet jo -90luvulla elämään ihan omaa elämäänsä mutta ilmasto ei pysy mallinnusten mukana eikä suostu lämpenemään.
https://www.google.com/search?q=climate+models+fai...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ilmasto on tilastoitua säätä. Vrt et tiedä seuraavaa kättä pokerissa, mutta voit laskea neljän ässän todennäköisyyden.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No miten muka sää voi olla eri kuin ilmasto. Jos me kirjoitamme lauseen ilmasto muuttuu . Jos siis on vain lause ilmasto muuttuu. Ja sitten lauseessa ei ole muuta, niin eihä siitä lauseesta käy mitään selvää miten ilmasto muuttuu. Ilmastoa ei voi kuvata muuten kuin pitää kertoa säätapahtumat ja sitten nämä säät tilastoidaan ja sillai saamme sitten kuvan mitä ilmastossa tapahtuu ja mitä oli tapahtunut. Siis ilmasto on talo ja sen asukas on sää ja yleensä talossa asukas tekee jotain.

No kirjoitamme lauseen Ilmasto muuttuu. No sitten ei kirjoiteta muuta. Lauseesta ei silloin voi saada mitään selvää, miten ilmasto muuttuu.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#40

Kiitokset selkokielisestä pohdinnasta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

"Kuinka näin ollen voidaan ilmastonmuutoksia ennustaa vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia eteenpäin."

Ilmastonmuutosta ei tarvitse ennustaa, se on jo olemassa, eli on vain luonnollista eli planetaarista ja ihmisen aikaansaamaa eli antropogeenista ilmastonmuutosta, jotka minun laskelmieni mukaan ajallisesti poikkeavat ratkaisevasti toisistaan yhtälöllä:

(∂A / t) / (∂P / t) >> 1

Jossa ∂A = Antropogeeninen ja ∂P= planetaarinen osittaisderivaatta.

Mutta jos ilmastonmuutosta halutaan ennustaa eli todennäköisyys sille, että muutokset jatkuvat esiteollisesta ajasta tähän päivään samansuuntaisina myös tulevaisuudessa, ennuste voidaan tehdä em. yhtälön perusteella vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tulevaisuudesta emme tiedä, mutta menneisyydestä ja tästä päivästä tiedämme jotakin tilastoina.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#42

Kiitokset kommentista.

¨¨¨¨¨¨

No miten on tämän kysymyksen laita:

Mikä on normaali lämpötila missäkin kohdassa maapalloa, siis nollapiste johon voidaan verrata.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

45. Maapallon lämpötiloja tulee verrata absoluuttiseen lämpötilaan, joka on -273,15°C ja ns. mustan kappaleen säteilynä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #46

No ei tietenkään tule. Maapallon lämpötila ei ole vakio vaan se vaihtelee ihan normaalisti ja paljon enemmän kuin avaruuden "lämpötila" joka paljon heilu jos sitä edes on. Kukaan ei tiedä mikä maapallon lämpötilan pitäisi olla milloinkin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #47

47. Suosittelen sinua tutustumaan perusfysiikkaan.

Kuten sanoin, maapallon lämpötilaa tulee verrata absoluuttiseen lämpötilaan -273,15 °C joka on vakio ja ns. mustan kappaleen säteilyyn. Muuten et pääse selville, kuinka paljon maapallon reaalinen lämpötila vaihtelee. Absoluuttinen lämpötila on ainoa järkevä ja luotettava referenssi.

Se mikä on maapallon keskimääräinen lämpötila, voidaan hyvin yksinkertaisesti laskea Stefan-Bolzmannin säteilylain perusteella, joka on n. +14°C. Tämä lämpötila riippuu aurinkovakiosta, ilmakehän absorbtiokyvystä, sekä ilmakehän sisällä olevista lämpötilaeroista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no tähän yhdyn että menneisyydestä tiedämme ja nyt tästä päivästä, mutta tulevaisuus on eri asia jos ajatellaan vaikkaa aikaa 1000 miljoonaa vuotta jos Luoja sen vielä sallii meille tai jos pannaan aikaa eteenpäin vaikka 250 milj vuotta jne, tilastoihin voidaan asoita panna kyllä, mutta kun ei ole tilastoja koko pallon olemassaolon ajalta eli kun pallo on jo 4.6 mijardia vuotta vanha. Meillä on tosin ekologisia kertomuksia kyllä pallon historiasta ja me tiedämme menneisyydestä sillai, miten me olemme hankkineet omilla keinoilla tiedomme. Eräs tiedemies, lääkäri sano, että kun ihminen toimii, niin aina on mukana virhe, suomalainen tiedemies ja lääkäri ,Matti Bergström( kirja Aivot ja Evoluutio)Pitää siis huomata että Matin mukaan me kuljetamme myös virhettä mukana

Aikaisimmissa kertomuksissa pallon keskilämpö oli ollut jopa +17 kun pannaan aikaa paljon taaksepäin esim liitukausi ja liitukaudella oli joskus tilanne että hiili co2 oli laskenut mutta lämmöt eivät olleet laskeneet kertomuksien mukaan

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

49. Meidän ei tarvitse mennä miljardeja vuosia menneisyyteen, saatiika tulevaisuuteen, se riittää, kun tiedämme muutamien satojen vuosien periodit. Muutos näkyy tänä aikana jo hyvin selkeästi. Esiteollisesta ajasta tähän päivään (200 v), holoseeni on vaikuttanut maapallon lämpötilaan vain n. +/- 0,0125°C, ihmisen vaikutus on lähes 100 kertainen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #50

Juu mutta haloseeni ei jatku ikuisesti, vaan jo Amerikan mannerkin yhtyy Kiinaan kun aikaa kuluu 250 milj v arvion mukaan, ei se ole sillai että ihmisen vaikutus on 100 kerainen kun eletään universumissa, akselin kulmat on ja avaruussää ja tuulet ja kiertoradat jne. Eikä ihminen yksin muokkaa säätä, meret on ja eläimet ja kasvit. Liitukaudella oli tilanne joskus että lämmöt ei laskenee kun hiili co2 oli laskenut, sama voi meidänkin aikana toteutua, säätä ei voi ennustaa kuin vain 2 viikkoa ja sitten sitä pitää tilastoida ja tehä malleja ja silloin tulee mukaan se virhe, josta suomalainen tiedemies Bersgtrön kertoo kirjassa Aivot ja Evoluutio, ei se ihminen toimi ilman virhettä, se virhe on mukanan aina mitä tehään. Onhan meillä edelleen sinibakteerit olemassa ja niiden ikä on jotain 3,8 miljardia vuotta ja sudenkorennot on ja kortteet on jne. Ei Sinivirta pysty sanomaan seuraavan vuoden sään vaihteluja, ainoastaan Sinivirta pystyy vain katsomaan malleja ja tilastoja ja tekemään vain todennäköisyyksiä ja sitten niissä tuleekin virhe koska se virhe kuuluu ihmisen olemukseen, sitä ei Sinivirta pysty poistamaan

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #51

51. Nyt et valitettavasti ymmärtänyt sitä aika-perspektiiviä, missä me elämme. Muutokset näkyvät jo tässä ajassa ja mikään tässä maailmassa ei kestä ikuisesti.

Kuten olen jo monesti maininnut, menneisyydestä tähän päivään me voimme tehdä luotettavia analyyseja vain reaali-aikaisesti ja niillä kulma-kertoimilla, jotka n y t havaitsemme. Se on periaatteessa hyvin yksinkertaista matematiikkaa. Näin me voimme ennustaa myös tulevaisuuteen jos ja kun trendit ovat saman-suuntaisia.

Virheitä tekee jokainen ja nämä arviot ovat henkilökohtaisia. Pääasia on, että saadaan suuntaa antavia analyyseja, sillä absoluuttista totuutta ja täydellisyyttä ei ole olemassakaan, kaikki on suhteellista.

Sää on edelleenkin eri asia kuin ilmasto.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Aika päiviä on tullut jo ihan selväksi että kaikki kylmä on vain säätä ja lämmin on sitä muutosta. Maapallon ja myös Suomen kylmin lämpötila on mitattu ihan "lähi"aikoina mutta niitä ennätyksiä ei juurikaan hehkuteta. Paisti sitten kun joku keksii sitä isoon ääneen väittämään ihmisen aikaansaamaksi.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hiiltä co2 saamani tiedon mukaan oisi maassa ja ilmassa yhteensä 60 000GtC määrä ja tämä oisi kokonaisvarasto ja sitä sitten puretaan maan ja ilman välissä eli ilmassa on nyt vain 412ppm

No jos ihminen painaa 70 kg niin hänessä on hiiltä 12kg eli ihmiset lisääntyvät ja hiiltä varastoidaan sitten kun kerran kiertää

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

52. Hiili on siitä merkillinen, että jos sitä ei olisi, ei olisi myöskään minkäänlaista elämää. Ei olisi fossiileja, eikä fossiileja polttoaineita. Hiiltä löytyy universumista yllin kyllin ja siitä muodostuneita palamis-tuotteita. Maa ei ole poikkeus.

Kysymys on nyt siitä, kuinka näitä hiili-varantoja maassa käsitellään ja kysymys on siitä, miten ihminen käyttää näitä varantoja energian kulutuksessa.

Tuo tämän hetkinen 412 ppmv ilmakehän pitoisuutena on pieni, mutta oleellista ovat pitoisuuksien muutokset, jotka ovat lisääntyneet n. 30% vain 60 vuodessa (318 ppmv Δ% 412 ppmv).

Nousu-kulma on edelleen suhteellisen lineaarinen, joka ei ole luonnollinen ts. nousu-kulmassa ei näy minkäänlaisia anomalioita so. korjauksia luonnollisista muutoksista, ainostaan vuoden ajoista riippuva pitoisuuksien anomalia.

Se miksi CO2 ilmakehään vapautuu ja millä tavalla ja mistä se on peräisin, se yksinkertaisesti johtuu maan käytöstä ja merien kyvystä absorboida ja emittoida lämpö-energiaa, sekä ilmakehän absorbio-kyvystä ja sen sisällä olevista lämpötila-eroista ja lopulta fossiilisesta alkuperästä.

Auringon osuus globaalisti on luokkaa n. + 0,26°C (n. 1W/m2, auringon-pilkkumaksimi ja minimi). Ja huomattakoon, että tämä toistuu n. 11 vuoden välein ja on siis vaihteleva. Tällä hetkellä auringon aktiivisuus on myös laskevalla trendillä.

Luonnolliset eli planetaariset muutokset ovat vaihtelevia ja hyvin pitkä-aikaisia ja loivia kulma-kertoimia, sen sijaan ihmisen vaikutus näkyy nopeana ja jyrkkänä kulma-kertoimena, joka on jatkuva. Näiden kulma-kertoimien suhde on oleellinen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Niin aivan.Sinivirta omaa hyvää tietoa. No jos on varastot yhteensä hiiltä maapallossa ja ilmassa 60 000Gtc, niin joku kerto, että sitä tulee lisää avaruudesta ja tulivuoret syytää sitä. Eli sitten pitäs ajatella sitä, että miten sitä hiiltä käytetään ja kasvit ja elukatkin käyttää. Hiili tietenkin on semmonen, että sillä on paljon kavereita. Eli jos on paljon ihmisiä, he varastoivat hiiltä kun kerran ihminen, joka painaa 70 kg, sisältää hiiltä 12 kg, mutta sitten he hengittävät . Eli jos hiilimäärä kasvaa ilmassa, sitten pitäs kasvaa kerääjien määrä. Jos kerran ihmisen vaikutus on nopeaa, niin sittenhän sitä nopeutta suuntaa muuttamalla saada kulma-kertoimet kertomaan uudesta suunnasta.

No liitukaudella oli kertomusten mukaan tilanne, että hiili co2 oli laskenut ilmassa ja silti lämmöt eivät olleet laskeneet eli jokuhan se sitten keräsi sitä hiiltä co2 ilmasta pois. Oliko ne meret noina aikoina?Eli sama asiahan voisi olla nytkin, että lämmöt pysyy korkealla, mutta joku kerää hiiltä co2 ilmasta pois ja kuka on se, joka sitten keräisi meidän aikana( Jos sitten liitukauden kertomus on varma)No aurinko myös sisältää hiiltä

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Vuosisadan sää on eri asia kuin ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos luo puitteet sääennustukselle. Sää on lyhytaikaisten ilmakehän ilmiöiden ennustamista, kun taas ilmastonmuutos on ympäristö jossa tulevaisuuden sääilmiöt tapahtuvat. Merivirrat ovat myös yksi suuri tekijä joka vaikuttaa sääolosuhteisiin eri maailman kolkissa ja nyt kun merien keskilämpötila on ollut valtamerissä nousussa, niin on todennäköistä että lämpimästä merestä energian ammentavat hirmumyrskyt pahenevat kaikissa maailman kolkissa, joissa niitä nyt jo esiintyy.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mutta Hoikkala ei pysty kuvaamaan ilmastomuutosta muuten kuin kertomalla sääolot elisiis on on lause Ilmastomuutos luo puitteet, niin jos lauseeseen ei panna muuta, emme silloin tiedä mitä ne puitteet ovat eli siis ilmastoa ei voi kuvat jos ei kuvaa säätä ja sen ilmiöitä eli ilmasto on talo ja asukas on sääilmiöt

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Jännä tuo kodin ja ihmisen psykologinen metafora.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset