jormamoll

Hx- hanke

Lehtiuutinen kertoi oli , että Hx- hävittäjät ovatkin parempia hyökätessä kuin puolustettaessa. Jos näin on asia ei ole aivan pieni. Kansalle jätetään kertomatta totuus kansan rahojen käytöstä.

Miten on? Ei Suomi hyökätä tahdo. Vilkaisu ko ministeriön sivuille jakaa myös tällaista tietoa: ” Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä.” Väärin. Ne poistetaan, koska miljardeittain rahaa saadaan politikoitua Puolustusministeriön tilille, että voidaan ostaa uusia.

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Tätä kirjoittaessa osui silmiin HS:n sivuilta uutinen että Kuolan niemimaalla oli pudonnut yliäänipommikone. Kaksi kuoli. Rauha heille.

HS: ” Tupolev Tu 22M3 -yliäänipommittaja on neuvostoliittolaisen Tu22M-koneen tällä vuosikymmenellä käyttöön otettu, modernisoitu versio. Sen pisin lentomatka on venäläistietojen mukaan noin 7 000 kilometriä ja huippunopeus 2 300 kilometriä tunnissa.”

Mitä, jos tällainen kone ilmestyisi vaikkapa Helsingin yläpuolelle 10- 20 km:n korkeuteen pudottamaan pommilastinsa kaupunkiin, ehtisivätkö Hx- lentäjät pukea edes kypärää päähänsä ennen kuin sienimäiset savupilvet nousisivat kaupungista ilmaan?

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005973986.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Sitä varten ne hävittäjät ovat, että Tupolevit pysyvät poissa Helsingin yltä.

Pasifismi on sinänsä kaunis asia, mutta päällekävijäö ei voiteta olemalla kiltti ja mukava vaan olemalla vielä ilkeämpi.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Koska Venäjä koko ajan kiristää sotilaallista "kykyä" Suomen rajoilla, tarvitsemme myös hyökkäysvoimaa kaiken varalta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kirjoittiko kyseisen lehden toimittaja, että rynnäkkökivääritkin ovat hyökkäysaseita. Kyllä meiltä salataan paljon sotatietoa.

Mahtavatko yliäänipommikoneet olla hyökkäysaseita?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Noissa jutuissa toimittajat tapaavat sotkea hyökkäyssodan ja hyökkäysaseet. Todennäköisesti he tekevät sen tahallaan ja harhaanohtamistarkoituksessa. Periaatteessa (ja itse asiassa käytännössäkin) hyökkäysaseita ovat kaikki sellaiset aseet joilla pystytään tappamaan matkan päästä. Se tavallisin hyökkäysase meillä on kenttätykki jos näitä rynnäkkökiväärejä ei mukaan lasketa. Eikä tarviota kovin kummoista ajatusharjoitusta ymmärtääkseen, että puolustussodasta ei tulisi yhtään mitään ilman näitä hyökkäysaseita. Ilman niitä tästä siniristilipustamme voitaisiin saman tien poistaa se sininen risti.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#7

Tuskin olen ainoa, joka on luullut, että Hx- hävittäjät eivät kerta kaikkiaan sovi hyökkäämiseen.

Nyt täytyy entistä tarkemmin kuunnella niitä, jotka puhuvat hävittäjien puolesta. Mitä he oikein selittävät?

Suomella on Puolustusvoimat, onko se siis peitenimi?

Suomi tunnetaan maailmalla rauhaa rakastavana maana.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #13

"Tuskin olen ainoa, joka on luullut, että Hx- hävittäjät eivät kerta kaikkiaan sovi hyökkäämiseen.
"

Lienet, toivottavasti, melkein ainoa. Ylempänä sinulle kokeiltiin asiaa jo selvittää.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

HX-hanke ja Suomen puolustusvoimat. Monitoimihävittäjät hankitaan puolustamaan Suomea. Hankintojen eräs tavoite on nostaa Suomen sotilaal-linen puolustuskyky mahdollisimman korkeaksi. Tämä tarkoittaa että vihollinen joutuu sitomaan hyökkäykseen paljon kalustoa ja erilaisia resursseja. Käytännössä sotilaallisen, ehdottoman ilmaylivoiman saavuttamiseksi on hyökkääjällä oltava vähintään kolminkertainen kalustollinen ja tekninen sekä laadullinen ylivoima. Jos näin ei ole hyökkäys heikentää oleellisesti vihollisen muuta sotilaallista toimintaa. Samalla kasvaa merkittävästi riski koko hyökkäyksen epäonnistumisesta. ***** Venäjän ilmavoimista on 3/5 osaa keskitetty läntiseen sotilaspiiriin jonka luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Jostain syystä pelkästään Suomen lähialueelle on sijoitettuna ja aktiivikäytössä noin 200 taistelukonetta. Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet sekä tiedostelukoneet. Vuosina 2015-2016 tilanne oli tämän näköinen. Kuolan niemimaalla on ainakin kolme tukikohtaa joihin oli sijoitettu ilmataistelukalustoa. Severomorsk-3’ssa oli noin 20 Suhoi-33 hävittäjää, muutamia Antonov-26 ja Antonov-12 kuljetuskoneita, Iljushin-38 kaukotiedustelukoneita sekä Kamov-27 taisteluhelikoptereita. Monchegorski’ssa oli noin 25 Mig -31 hävittäjää sekä 20 Suhoi-24 rynnäkkökonetta ja 10 Mig-25 tiedustelu / pommikonetta. Olenogosrk’ssa noin 40 Tupolev-22M meri- ja kaukotiedustelukonetta sekä niiden pommikoneversiota ja muutamia Antonov-12 kuljetuskoneita. Alakurtin tukikohdassa, noin 50 km Suomen rajasta oli Mi-24 taistelu- ja Mi-8 kuljetushelikoptereita. Karjalassa Äänisen länsipuolella oli Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdissa sekä lentokentillä oli yhdessä noin 50 Suhoi-27 hävittäjää. Leningradin lähistöllä on ainakin kaksi tukikohtaa. Pribylovo’ssa oli Mi-24PN taistelu- ja Mi-8 kuljetushelikoptereita. Pushkin’ssa oli noin 15 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjä ja 20 Suhoi-27. Kaliningrad’ssa olevilla Chkalovsk’in ja Chernjahovsk’in tukikohdissa oli yhteensä noin 20 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjää ja 10 Suhoi-27 hävittäjää. Moskovan lähialueilla ja ympäristössä ovat seuraavat tukikohdat ja sotilaslentokentät. Khotilovo’ssa oli noin 30 Mig-31M, Mig-31D ja Mig-31BS ja 20 Suhoi 27 hävittäjää. Chkalovskoje’ssa oli noin 10 Mig-29 ja 10 Suhoi-25 hävittäjää. Shaikovka’ssa noin 15 Tupolev-22 pommikonetta. Venäjän läntisen sotilaspiirin eteläreunassa, lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevat Kursk’in , Khalino’n , Voronez’in ja Buturlinovka’n tukikohdat ja sotilaslentokentät joilla oli yhdessä noin 20 Mig-29 hävittäjää, 20 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjää sekä 20 Suhoi-34 hävittäjäpommittajaa. Valko-Venäjällä on Baranavitsy’n tukikohta ja sotilaslentokenttä jossa oli noin 30 Suhoi-24 rynnäkköhävittäjä, 10 Mig-29 ja 25 Mig-27 hävittäjää.
*****
Venäjän hävittäjät, hävittäjäpommittajat ja rynnäkköhävittäjät sekä pommikoneet ovat pääsääntöisesti suunniteltu ja alun perin rakennettu 1970-luvun jälkeen ja lähes koko kalusto on entisen Neuvostoliiton peruja. Kaikkia konetyyppejä on päivitetty ja päivitetään jatkuvasti uudempiin versioihin osa aina neljänteen sukupolveen asti. Uusia viidennen sukupolven hävittäjäkoneita ei Venäjällä ole, muutamaa Suhoi-50 (Pak Fa) hävittäjäpommittajan prototyyppiä lukuun ottamatta. Pääsääntöisesti Venäjän kalusto on suhteellisen vanhaa ja ollut kovassa käytössä, lue sotilaallisessa työssä ja toiminnassa. Tiedon hankkimista, sotilastiedostelusta puhumattakaan ei helpota se että kalustosta on useita eri malleja ja lukematon määrä erilaisia versioita. Muutamia havaintoja, yksityiskohtia ja esimerkkejä. Suhoi-24 rynnäkköhävittäjää (maataistelu-konetta)on valmistettu vuosina 1967-1993 mutta se on edelleen käytössä. Uusi korvaava malli on Suhoi-34 jonka ensilento tapahtui 1990 ja käyttöön se tuli 2010-luvulla. Mig-25 tiedustelu- ja pommikoneiden käyttöön-ottovuosi oli 1964. Tupolev-22 meri- ja kaukotiedustelukoneen tai sen pommikoneversion käyttöönottovuosi 1972. Konetyyppi uusittiin 2006 malli Tupolev-22M. Suhoi-27(Mig-27) hävittäjä otettiin palveluskäyttöön 1986, koneesta on useita eri malleja ja versioita. Mig-29 hävittäjän ensilento oli 1977 käyttöön 1982. Koneesta on yli kymmenen eri mallia ja versiota. Mig-31 ensilento oli 1972 ja käyttöönotto vuonna 1982. Sen viimeisimmät mallit ovat Mig-31M/Mig-31D ja Mig-31BS joiden käyttöikä päättyy 2030-luvulla. Tyypillistä venäläisille hävittäjille on niiden suuri lentonopeus, lähes kaikki pystyvät 2-Mach’in nopeuteen osa jopa 3-Mach’iin. Toinen seikka on eri mallien ja versioiden asevarustelu joka on lievästikin kirjava mutta käyttötarkoitus huomioiden yleensä tehokas. Heikoin lenkki näyttää olevan huolto- ja käyttökunnossa pitäminen, varaosien saatavuus jne. Tätä ongelmaa pahentaa eri mallien ja versioiden kirjavuus. Esitetään arvioita että jopa 40 -50 % koneista olisi korjattavana, rikkoontuneina, odottaisivat varaosia jne. ja siten poissa käytössä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

Kiitokset yksityiskohtaisesta kommentista.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Mistä maastamme löytyvät ne asiantuntijat, jotka osaavat sanoa minkälaiseen sotaan tai kriisiin meidän olisi viisasta varautua. Tässä muutama esimerkki:

Ballistinen tai risteilyohjus, kaasuase, likainen pommi, mannerten välinen ohjus, kauppasaarto, taloudellinen kriisi, sissisota, terrorismi, miehittämättömät lentokoneet, raketit, dronet, sokaiseva lasersäteily, muutama myrkkytynnyri Päijänne- tunnelin veteen.
Entä täydellinen radio- ja GPS –häirintä?
Vain vihollisen mielikuvitus on rajana….

Sukellusvene Norjan rannikolla olisi paha ase. Mistä Hx- koneet yms hakisivat vihollista jos se olisi syvällä meressä?

Suomen suurin maanpuolustuksellinen ongelma on, että aseistaudumme turhaan tai ainakin liikaa.

Kuva sodasta muuttuu jatkuvasti.

Varusteluriippuvaiset ovat outoja ihmisiä. He eivät saa rauhaa ellei jossain syty sotaa. Ampumisen alkaessa he ovat onnellisia kuin juoppo, joka saa aamun ensimmäisen kaljansa.

Tuntemattomaksi jäänyt sanonta, ehkä juoksuhaudassa syntynyt ajatus on, että sota nostaa pintaan ihmiskunnan sairaimman aineksen.¨

¨¨¨¨
No .......... ovatko Hx- hävittäjät puolustus- vai hyökkäysaseita?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Moll: "ovatko Hx- hävittäjät puolustus- vai hyökkäysaseita?" Suomen Hyökkäysvoimien kaikki aseet ovat hyökkäysaseita.

Moll: "Varusteluriippuvaiset ovat outoja ihmisiä. He eivät saa rauhaa ellei jossain syty sotaa. Ampumisen alkaessa he ovat onnellisia kuin juoppo, joka saa aamun ensimmäisen kaljansa."

Kun Jorma Moll tuntee hyvin "varusteluriippuvuuden" oireet, hän varmaankin pystyy nimeämään pahiten tästä riippuvuudesta kärsiviä. Veikkaan, että hän tarkoittaa ainakin sotaministeri Jussi Niinistöä. Ellei Niinistö käy esimerkiksi, Moll voisi kertoa keitä ovat nämä henkilöt Suomessa, jotka ovat pahiten riippuvaisia. Naton jäsenyyttä kannattavat ovat huonoja sotaintoilijoita, koska Nato ei ole onnistunut saamaan aikaan sotaa koko olemassa olonsa aikana.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#9

Kiitos kommentista.
Puhutaan mieluummin turhasta aseistautumisesta kuin Mollista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #10

Ei kyse ollut Jorma Mollista vaan varusteluriippuvaisista, keitä he ovat.

Siitä olen Mollin kanssa samaa mieltä, että turhaa varustautumista ei kannata harrastaa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #11

>....turhaa varustautumista ei kannata harrastaa....

ooo

Juuri niin.... vois ajatella, että tässä ajatuksessa on koko kansa takana.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Mielestäni yksi merkittävä nimike; esim Suomessa, puolustusvoimat, USA, Venäjä ja monet muut, asevoimat.
Toki puolustaa suurvaltakin voi ja on voinut; omia intressejään kaikkialla maapallollamme.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kuka teistä viisaista osaa sanoa mikä on turhaa varustautumista ja mikä on hyödyllistä varustautumista? Voi sanoa että vasta tulevan sodan lopputulos sen kertoo.

Mutta voi myös arvella että niinkauan kuin Venäjä ei uskalla hyökätä Suomeen, varustautumisen taso on riittävä. Mutta entä tulevat uhat?

Putinin kannatus on laskenut. Nyt pitäisi saada aikaan taas uusi voitollinen sota. Ukrainan sotaa voisi laajentaa tai sitten viimeinen turvallinen hyökkäyksen kohde on Suomi. Uskaltaako Venäjä sen tehdä?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#15

> ......Venäjä ei uskalla hyökätä ........

ooo

Voisko olla niin että se ei uskalla, vai onko asia muusta kiinni.

Hyödyllisen ja hyödyttömän varustautumisen rajaa olisi etsittävä herkeämättä, vaikka se ei helppoa olekaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset