jormamoll

HX- hävittäjät ja uudet nais- ja mieskansanedustajat

Viron Ilmavoimien kotisivuilla (http://www.mil.ee/et/kaitsevagi/ohuvagi )

lukee mm näin: 

”….Kuid kaitseeksperdid hoiatavad – tänapäeva relvasüsteemide soetushind moodustab tehnika elutsükli lõpphinnast alla 20%.....”

(Puolustusasiantuntijat varoittavat - nykyisten asejärjestelmien ostohinta on alle 20% teknologian elinkaaren lopullisista kustannuksista.) 

Summat ovat niin suuria, että aihetta pitäisi käsitellä arvovaltaisessa mediassa kerran viikossa. Onko siis olemassa mahdollisuus, että koneiden myyjä myy koneet halvalla, mutta rahastaa siten varaosilla ja muilla tarvikkeilla vuosien varrella.

Voi olla että hävittäjien elinkaaren aikana maassa on monia lakkoa ja muita rahareikiä kun rahat eivät riitä Sari sairaanhoitajan ja Leo levysepän palkkojen maksamiseen.

Rahat palavat taivaalla. Jälkipoltin vie tuhkatkin pesästä.

Toivottavasti nuoret, uudet naiskansanedustajatkin ovat perehtyneet tähän, etteivät lisälaskut tule yllätyksinä ja etteivät kansanedustajat ja tuleva puolustusministeri joudu pala kurkussa Eduskunnassa jälkeenpäin selittelemään kansalle, miksi tässä nyt on näin käynyt, että valtion kassa näyttää tyhjää.

Myyjät, ystävämme amerikkalaiset, ovat hyviä kauppamiehiä ja osaavat käsitellä ostajaa, pitää markinat kuumina.

Ostajat saavat todella olla tarkkoina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ei ne uudet hävittäjät ihmisten palkkoja polta. Maavoimien rahoitus tullee näistä hankinnoista ensiksi kärsimään. Leo Levyseppä saa nukkua yönsä rauhassa. Myöskin Sari Sairaanhoitaja saanee olla huoleton, jos on Leo Levysepän kanssa naimisissa.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Millä ilveellä sait tämän kysymyksen sukupuolitettua?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Elämä on kuitenkin aina sukupuolitettua. Mies ei voi synnyttää.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kyllä se USA: n masinoima asevarustelu eu-suomessa eli venäjävihapropaganta tulee suomellekin kalliiksi.Vielä kalliimmaksi tulevaisuudessa jos suomen pojat ja tytöt joutuvat näiden usan ja eu-rauhannobelistien sotiin.

Tosin se lohduttaa,että sitä ennen koko eu -kolhoosi hajoaa kuin miltei esikuvansa neuvostoliitto.

Katriina Minna Koskela

Aijaih. Hyvä nostaa esille tuo naiskansanedustajien osaaminen ja tietämys hävittäjistä- onneksi se ei ole heidän käsissään vaan kenraalinen ja insinöörien ym, ja valtionjohto varmasti hoitaa valinnan sekä tilaukset siten ettei neukkutytöt ja kettutytöt pääsee vaan deltoimaan koko hankintaa. Suomen kannalta paha hallitus just sotilashankintojen osalta- neukkulandiaan suuntaavaa Li Anderssonia ym. Voi luoja meitä armahtakoon vaikka en natoakaan halua, mutta pidän Suomen puolustuksen kannalta hävittäjä hankintaa äärimmäisen tärkeänä. Älä sie murehdi mitä koneen sisällä on, koska FA-18 koneet FA kuvaa sinulle että ne oli karvalakkeja koska hankinnat tehtiin vähin varoin, ja niitä on todellaki päivitetty vuosien varrella F/A, eli sinulle tiedoksi Fighter and attack koneiksi tarkoittaa taistelua sekä maahan että ilmassa. Kallista, mutta tarpeellista. Ilmapuolustus on Suomessa erinomaista osaamista ja koulutus laadukasta. On kunnia asua sen lähtöpitäjillä Kauhavalla, jossa lentäjien koulutus ja koko varuskunnan historia ja sen yhteisöllisyyden kehitys oli koko perheen asia- ja kaikki elivät sydän kiinni lentokoneen siivissä- kaikki elivät jännityksessä, ja kaikki iloitsivat sekä surivat jos jotain tapahtui., Suuri ilmavoimallinen perhe tuhotui valtion paskaisella päätöksellä vaikka investoi ensin miljoonia varuskuntaan 2014. Ihmiset teki elämäntyönsä täälä- ja sitten valtio myi varuskunnan yritykselle joka majoittaa siellä sekä Iraki ym pakolaisia. Miten ironista. Mutta tässä aikaisemmin kirjoittamassani blogissa voit paneutua HX hankintaan yst terveisin Entinen Ilmavoiminen Ilmasotakoululainen Luutnantin Vaimo Minna koskela e Liedes http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2685...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jostain syystä vaikuttaisi siltä, että seuraavat hävittäjät tulevatkin Ruotsista, jos Antti Rinteen koostama hallitus hävittäjäpäätöksen tekee.

Ainakin Löfvenin lobbaus puolustusyhteistyötarjouksineen vaikutti sen verran katu-uskottavalta.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Siinä kun fiksuutta puuttuu, ei sitä ehkä voi kukkarolla edes korvata.

Toisaalta, tyhmyyttä on kyllä kiva puolustaa, koska se tosiaankin vaatii puolustusta. Fiksu valitsee enemmän sellaiset tavat, jotka toimivat, eikä koe tarvitsevansa sellaista, mikä ei oikeasti kuitenkaan saa, eikä tätäkään voi tajuta.

Sen tyhmyyden saa kyllä ilmatteiks. Ehkä fiksuus vaatii, tosin vaatimus on enemmän sitä, että hankki jotain kykyä arvioida asioita, jolloin menemiseen liittyy taitoa, eikä päinvastoin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Summat ovat niin suuria, että aihetta pitäisi käsitellä arvovaltaisessa mediassa kerran viikossa."

Paljon suurempia ovat summat, jotka kulutetaan rahapelien pelaamiseen, tupakointiin ja ryyppäämiseen sekä niiden vaikutusten korjausyrityksiin.

Suomalaiset maksavat itse aiheutetuista riippuvuuksistaan ja haitallisista elämäntavoistaan joko suoraan tai verotuksen kautta välillisesti yhteensä ainakin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kukaan ei tiettävästi ole vielä lapsuudessaan riippuvainen tupakasta, alkoholista eikä rahapeleistä, joten kaikki nämä riippuvuudet ja haitalliset tavat ovat elämän varrella tahallaan vastoin varoituksia hankittuja. "Varaa" niihin huveihin ainakin näyttää todistetusti ja konkreettisesti olevan, nelinkertaisesti verrattuna maanpuolustukseen.

Näitä aiheita kai ennemmin pitäisi käsitellä arvovaltaisessa mediassa kerran viikossa?

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Minusta tämä ei ole oikein viestinänä argumenttitason juttua.

Jos tätä aihetta käsitellään nyt, ei se tarkoita, etteikö rahapelijuttua voisi käsitellä samalla tapaa vapaasti. Kumpikin ihan mahdollista, toivottavasti.

Varmasti aiheellinen, säästömielessä. Taloudellisia edellytyksiä tehdään monella suunnalla. Syytäkin tehdä. Ei samassa kaikkia, ellei kivaa perustetta.

Näistä koplauksista voi tulla turhaa työtaakkaa. Ei välttämättä auta kumpaakaan haasteeseen, tosin mahdollista voi hyvin olla, joissain tilanteissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogi antaa ymmärtää – puolustusasiantuntijoiden suulla – että HX-hävittäjiin menevät summat ovat niin suuria, että aihetta pitäisi käsitellä arvovaltaisessa mediassa kerran viikossa.

"Voi olla että hävittäjien elinkaaren aikana maassa on monia lakkoa ja muita rahareikiä kun rahat eivät riitä Sari sairaanhoitajan ja Leo Levysepän palkkojen maksamiseen."

Rahat kuulemma palavat taivaalla, jälkipoltin vie tuhkatkin pesästä. Siis rahasta väitetään tulevan puutetta, siksi että hankitaan tarvittavat välineet ja osaaminen itsemme puolustamiseen.

Raha mikä raha – tokihan sille on tarjolla vaihtoehtoisia käyttökohteita. Kyllä miljardi euroa on miljardi euroa, pelataanpa sillä rahapelejä, vedetään henkisavuja tai juodaan kännejä tai maksetaan veroista viina-, tupakka- ja peliriippuvuussairauksien hoitoja – tai sitten maksetaan jotakin, joka parhaimmillaan nostaa kynnystä hyökätä Suomeen ja auttaa meitä elämään jatkossakin rauhan aikaa.

Jos siitä huolimatta huonot ajat koittavat ja 75 vuoden tauon jälkeen ilmahälytykset alkavat soida Suomessa tositarkoituksella, silloin ei mikään muu ole suomalaisille yhtä tarpeellista kuin tehokas ilmapuolustus, joka silloin voi maksaa hintansa nopeasti ja moninkertaisesti, sekä rahallisesti että rahassa mittaamattomin tavoin.

Tiedän, että nämä asiat ovat keskenään eri maailmasta, mutta kyllä ne ovat rauhan aikana aivan yhteismitallisia rahassa laskien. Jos blogisti peräänkuuluttaa aiheen käsittelyä arvovaltaisessa mediassa kerran viikossa nimen omaan sen rahallisen merkityksen takia, miksi elämäntapoihin törsääminen ei silloin saisi olla vertailun kohteena HX-kauppoihin ja ylläpitokuluihin aivan siinä kuin Sari Sairaanhoitajan ja Leo Levysepän palkkakulutkin? Euroissa niitä voidaan vallan hyvin verrata.

Vieläpä tuhoutuneen infrankin jälleenrakennuskustannuksia voidaan arvioida euroissa. Sitten jos lasketaan hintaa ihmishenkien menetyksille, rahallinen arvottaminen käykin jo paljon vaikeammaksi.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #11

Vastaan alustavasti viestiin, jossa oli paljon erilaisia kohtia.

Menorakenne on peleissä erilainen kuin puolustusmenoissa.

Pelit ovat yksityisjuttuja, ja jos sille alueelle mennään, voisi relevantisti nostaa rahanpolttoa laajasti, erilaista yksityiskulutusta koskien.

Toinen menorakenne-ero on siinä, että puolustusvarautuminen voi aiheuttaa kasvavaa reagointia ympäristössä, jolloin lisävarustautuminen tosiaan maksaa, ja osa tipahtaa puolustettavuudesta.

Kustannusvaje aiheuttaa ongelmia puolustukseen niillä, joilla ei ole laittaa enää. Köyhimpiä maita kohtaan tämä on väärin, sillä tulevat tavallaan hyökättäviksi eri lailla, yleisen sotilastason noustessa. Lisäkuluja tietysti muille maille, ja näissäkin joku on kärsivämpi kuin toinen ryhmä.

Myös puolustuksen tehokkuus voi olla kritiirinä. Kun ostetaan tietyltä isolta toimittajalta, niin puolustuskysy effektiivisenä, tosi paikan tullen on sidottu toimittajaan ja sen ratkaisuihin. Puolustuksen itsenäisyys vähenee.

Puolustus tietyin yleisostettavien keinoin voi olla kallista, ja se voi tosiaan osoittauta haavoittuvaksi, eli kalleilla hankintainvestoinneilla, ja ylläpito-kuluilla, saadaan aikaan puolustusta, johon tosiaan on aseita, eli kallis puolustus on kyvytöntä, riippuen tilanteesta.

Vasta-esimerkki vaikka talvisodasta, ja suomalaisten oman maaston hyödyntämisestä. On halpaa, ja toimivaa, koetusti. Sama miinoissa. Näitä on.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #14

Julkinen talous tuntuu joka ikisen veronmaksajan yksityisessä taloudessa ostovoimaa vähentävästi; mitä sillä käteen jäävällä nettorahalla kukin tekee, on sitten oma valinta. Jos on varaa rillutella vuodessa nelinkertaisesti sillä summalla, jolla maksaa puolustusbudjetin osuudesta veroihin, ei pitäisi jälkimmäisestä kauheasti vaikertaa.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20169...

Uskotko tosissasi, että Venäjä sijoittaa varojaan sotilasmenoihinsa lisäten tai vähentäen niitä sen mukaan, paljonko Suomen puolustusbudjetit kulloinkin ovat? – Kremlissä tällä saisi varmaankin aikaan makeat naurut. Kummallahan puolella itärajaamme mahdetaankaan reagoida siihen, mitä toisella puolella tehdään oma-aloitteisesti?

Nykyaikaisissa sodissa köyhät maat ovat selvästi teknisesti alakynnessä rikkaampiin verrattuna, ja pienet maat jopa alueellisiin suurvaltoihin verrattuina. Sotien poliittista lopputulosta se ei kuitenkaan aina sinänsä ratkaise, kuten mm. Vietnamin sota osoittaa.

Olen samaa mieltä: tehokkaimpia uusia asejärjestelmiä kehittävät ja valmistavat vain suurvallat, ja ostaja on aina riippuvainen kehittäjästä – poliittinen riippuvuus tulee vääjäämättä mukaan.

Luonnon olosuhteet voivat vaikuttaa sotilaalliseen menestykseen, mutta vain tietyissä rajoissa. Talvisodan lopputulos oli vähää vaille katastrofi, koska Suomelta oli lukumääräistä ylivoimaa vastaan loppumassa sekä ampumatarvikkeet että niiden käyttäjät, mutta onneksi saatiin sitä ennen voimaan edes välirauha.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #18

"Olen samaa mieltä: tehokkaimpia uusia asejärjestelmiä kehittävät ja valmistavat vain suurvallat, ja ostaja on aina riippuvainen kehittäjästä – poliittinen riippuvuus tulee vääjäämättä mukaan."

Paitsi tuo, niin erikoistuminen turvallisuudessa on tärkeää juuri turvallisuutta ajatellen. Pienen maan ei kannata kilpailla niiden apuvälineiden käytössä, jossa joku toinen maa on selvästi parempi, vaikka volyymitasolla ratkaisevasti edellä.

Markkinoinnissakin on huono tuottaa jotain tiettyä, koska tietyn tuotteen myynnissä häviää tehokkaimmille, ja vahvimmille tuottajille, jotka saavat kaupat. Sama koskee puolustusta. Ei kannata kilpailla sen hankkimisessa, jossa joku voittaa mennen tullen.

Erityisen hankalaa voi ase-hankintojen keskittämisessä olla se, että resursseja valuu puolustettavasta maasta pois. Tässä ei paina se, että asehankintaresurssit menevät lähimmästaä, potentiaalisesta uhkaajasta kauemmas.

Resurssinsiirto, asemyynnin keinoin kasvattaa aseiden myyjän resursseja. Tällainen keskittää voimaa, johon on ehkä varauduttava, vaikka maailmantilanne tiettynä hetkenä sallisi vahvojakin voimakeskittymiä, turvallisesti. Aika voi muuttua.

Jos yleisresussit liittyvät talouteen, ja sen määärään liittyy myös kyky puolustaa ja hyökätä, on yleisresussit valtaa, siinä kun painottuvat. Jos supervalta kasvaa mm aseiden myynnin keinoin, kasvaa myös sen valta, ja vastaavasti jonkun varautuminen, suhteessa tuohon kasvavaan valtaan.

Näin aseiden osto supertoimittajilta saa aikaan valtakeskittymiä, joihin on varauduttava, jolloin puolustustarve kasvaa, ja hankinnat. Siten puolustushankinnat voivat lisätä turvattomuutta, pitemmällä aikavälillä.

Jos asehankintoja tehdään, niin ehkä niitä tulisi kohdentaa valtaa lievittäen. Suurtoimijoilla on tietysti hyvä intressi myydä aseita, sillä kun se luo lisää aseiden kysyyntää, kasvaa niiden valta lisää, ja luo tarvetta lisäreagointiin.

Puolustus jos jokin, näyttää olevan epätasa-arvoon liittyvää. Tässä voi nähdä valtakeskittymien kalliiksi käyvän luonteen. Se voi olla pois supervaltakin, ja tietysti siitä, mihin jokaisen maan on pakko viimein nojata, eli tähän maapalloon, ja sen ekosysteemiin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #11

>.....Siis rahasta väitetään tulevan puutetta, siksi että hankitaan tarvittavat välineet ja osaaminen itsemme puolustamiseen......

ooo

.....hhmmm ..... rahaa menee nyt silmittömiä määriä _oletettuun_ itsemme puolustamiseen.

-----

Onnittelemme kaikkia meitä, jotka olemme käyneet Puolustusvoimien poistetun kaluston huutokaupassa. Ei siellä ajattelematta voi seistä.

Lopella seisoi maalaistalon pihassa taannoin suuri it- tykki ja käytöstä poistettu helikopteri. Passas isännän paukutella henkseleitään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #15

Ei tarvitse Puolustusvoimien poistetun kaluston huutokaupassa ajattelematta seistä – siellä voi ajatella vaikka sitä, olisiko meille ollut niin paljon parempi jos tuo kalusto olisi tuhoutunut sodassa, jolta olemme välttyneet osin siksi, että Suomen maanpuolustus on pidetty kohtuullisessa kunnossa.

Virolaisilta puolestaan sopii kysellä, tuliko siellä hyvinkin halvaksi nostaa rajapuomit ylös 1940 ja antaa Puna-armeijan ajaa kuljetuksensa maahan ampumatta laukaustakaan. Tarinaa heillä varmasti riittää siitäkin, olisiko siitä kannattanut maksaa mitään, jos suuren kansanosan pitkiltä kyydityksiltä olisi vältytty. Virokaiset ovat ainakin oppineet historiastaan sen verran, että sijoittavat omaan puolustukseensa NATO:n suosituksen mukaan 2 % BKT:stä. Suomalaiset pääsevät suhteessa siihen samaan vasta sitten, kun HX- ja Laivue 2020 -kaupat ovat maksamisvaiheessa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ...... Näitä aiheita kai ennemmin pitäisi käsitellä arvovaltaisessa mediassa kerran viikossa?...

ooo

Kyllä, juuri niin, oikeassa suhteessa asemenojen kanssa.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kun avoimia tietolähteitä käytetään vertailujen tekemiseen näyttää Lockheed Martin F-35 Lightning II ”Häivehaaveet” koomisilta. HX-hankkeen monitoimihävittäjien käyttöajaksi kaavaillaan 30 vuotta. Käyttötunnit ovat luku jolla koneen kokonaiskestoa arvioidaan. Lockheed Martin F-35 Lightning II käyttötunnit on 8000 tuntia lue ns. tehdastakuu jonka koneen pitäisi kestää ilman suurempaa huoltoa kuten moottorinvaihtoa jne. Ilmeisesti käyttötunnin hintaa sisältyvät normaalit huollot, varaosat ja arvioitu keskimääräinen polttoaineen kulutus. Kun käyttötunnit ajetaan loppuun, niitä pohjana käyttäen 30 vuodessa yhdellä koneella saa lentää noin 260 tuntia vuodessa.

Mitä lysti sitten maksaa? Entä polttoaineen kulutus vuodessa?
Taskulaskimen kertomaa.

F-35A hävittäjän hinta noin 80 miljoonaa euroa. Käyttötunnin hinta 45000 euroa.
Jas Gripen-39E/F hinta noin 50 miljoonaa euroa. Käyttötunnin hinta 15000 euroa.

Vertailun vuoksi, polttoaineenkulutus vuodessa. Fergu kuluttaisi ”löpöä” 11089 kg/h x 260h = 2.88 milj. kg vuodessa.
Jassikka kuluttaisi ”löpöä” 4855 kg/h x 260 h = 1.26 milj. kg vuodessa.

Mitä tarkoittaa elinkaarikustannus kun kyseessä on HX-hanke ja monitoimihävittäjät?

HX-hankeessa tavoitteena on 64 konetta. Näillä tiedoilla 30 vuoden elinkaarikustannukset olisivat.

64 kpl F-35A hinta 5.120 miljardia euroa + 30v. käyttötunnit = 27.584 miljardia euroa.
64 kpl Jas Gripen-39E/F hinta 3.200 euroa + 30v. käyttötunnit = 8.941 miljardia euroa.

Mihin Suomi tarvitsee Lockheed Martin F-35 Lightning II ”Häive Hypetystä”?

Suomihan ei ole hyökkäämässä rajan yli venäläisiin sotilastukikohtiin joiden suojana on S-400 ilma- ja ohjustorjuntarykmentit?

S-400 ”Triumf” venäläinen ilma - ja ohjustorjunta rykmentti. Kts. https://www.uusisuomi.fi/comment/847398#comment-84...

Amerikkalainen Patriot ilma – ja ohjustorjunta pataljoona. Kts. https://www.uusisuomi.fi/comment/846544#comment-84...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>(Viron) puolustusasiantuntijat varoittavat - nykyisten asejärjestelmien ostohinta on alle 20% teknologian elinkaaren lopullisista kustannuksista.

ooo

Onko siis ymmärrettävä niin että virolainen sotilas on rehellisempi kuin suomalainen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hölynpölyä.

Asejärjestelmiä on monenlaisia, eikä "nykyisiä asejärjestelmiä" voi niputtaa surutta yhteen laidasta laitaan. HX-hankkeessa puhutaan 7-10 miljardin hankintakuluista, ja kehittämiskustannuksiin varaudutaan järjestelmien elinkaaren aikana puolustusmäärärahoissa. Katso lisätietoja HX- ja Laivue 2020 -projekteista Puolustusministeriön nettisivuilta, kyllä siellä kustannuksistakin kerrotaan.

Mutta entä sitten? Tällä maailmankolkalla eläminen maksaa. Emme me voi naapureitamme valita, emmekä heidän politiikkaansa. Tietty hinta siihen kuluu, että riittävä puolustuskyky ylläpidetään. Vain murto-osa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta Suomen valtion budjetissa.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

"Tietty hinta siihen kuluu, että riittävä puolustuskyky ylläpidetään. Vain murto-osa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta Suomen valtion budjetissa."

Kummankin kustannus-tasoon voi vaikuttaa. Lisäksi tehokkuuteen, eli vaikuttavuuteen, joka kustannuksilla saadaan.

Jos jokin alue koetaan tärkeäksi, voi tärkeys tosiaan saada aikaan piittaamatonta suhtautumista kustannuksiin.

Terveys on välittömästi polttavaa, ja todennettavaa, joten siihen tulee reagoitua varmemmin. Yksilötasolla isostakaan yleisturvallisuudesta ei ole hyötyä, jos tietää, että ilman terveyspalveluja menehtyy.

Paitsi että välittömiin on vastattava heti, niin raja tulee vastaan myös priorisoinneissa, jos jostain tingitään paljon, pitkän ajan turvallisuuden takia. Jos elinolot uhkaa romahtaa varustuskustannusten takia, ei lisäturvasta ole hyötyä, kun varustelu tappaa sisäisesti, tai on omiaan aiheuttamaan alenevaa mahdollisuutta pitää huolta elinoloista.

Siinä jotain rajoja, yleisesti, liittyen tietyn resurssimäärän priorisointiin.

Se on selkeä seikka, että puolustaminen tulee olla riittävä, maailmantilanteeseen nähden. Jos puolustus on näin, voidaan elinoloja viedä muuten eteenpäin, jolloin on enemmän resursseja myös itsestä lähtevään asemaan, suhteessa muihin, turvallisuusmielessä, ja niin, että turvallisuus voi lähteä selkeämmin itsenäisemmin keinoin, kuin sieltä, missä on todennäköinen maahantunkeutuja.

Monipuolinen juttu, ja paljon käsitelty.

Se näissä tulee ehkä eniten uutena mieleen, että puolustukseen voi liittyä muotivirtauksia, mikä voi tuntua oudolta. Jos tämä on mahdollista, niin seikka ei ole merkityksetön, mikäli puolustettavuus aiheena on tärkeä.

Esim maahanmuutto voi olla osa turvallisuutta, tosin toisaalta turvallisuusvaje tätä koskien voi olla muodillisista syistä poissa tapetilta, siinä kun se oikeasti tulisi olla esillä.

Maahanmuuttoaihetta nostetaan populaaristi myös esille, estävässä mielessä. Tämäkin on samaa, muoti-ajattelua, toisesta suunnasta. Maahanmuuttoon voi liittyä myös selkeä turvallisuus-ulottuvuus, joka tulee dissaantuneeksi, todellisuudenvastaisena.

Muoti-ilmiöt vakavassa aiheessa tuskin jää edelliseen. Myös kansan sisäinen rappio liittyy tähän, jos puhutaan vaikka addiktioista, joita ilmenee pelimaailmaan liittyen, kun siihenkin viitattu.

Osa haittakuluista on pois yhteisestä, mm yhteisestä puolustuksesta. Näitä lienee paljon.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #19

#19

>...Terveys on välittömästi polttavaa, ja todennettavaa, joten siihen tulee reagoitua varmemmin.....

ooo

Hyvä. Juuri noin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #21

Yksilötasolla me jokainen kuolemme tasan 100 % todennäköisyydellä, vaikka panostaisimme kaiken yksityisen ja julkisen rahamme terveydenhuoltoon. Eikä terveys ole aina välittömästi todennettavaa: kuka tahansa meistä voi kuolla lähimmän varttitunnin aikana varoituksetta, vaikkapa siihen saakka oireettomana pysytelleen aivovaltimon pullistuman repeämään.

On kuitenkin kovin eri asia puhua omasta kuolemasta ja oman kansan joukkokuolemasta, mahdollisesti koko kansan ja valtion lopusta. Jos on riittävästi sitä isoa yleisturvallisuutta, se ainakin antaa edellytykset jatkuvuudelle nuoremmille sekä vielä syntymättömille sukupolville.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Yhteispuolustuksellisuus voi olla hyvä, jos se tarkoittaa ylipäätään realistista puolustusvalmiutta. Tämä voi olla merkityksettömämpi seikka kuin luullaan, ja ilmetä käytännössä päinvastoin, tai tätäkin tarkasteltava järkevästi.

Kun puolustusvalmius tarvitaan jotain tiettyä aluetta koskien, niin jos se pieni on turvattavissa keinoin, jotka maksavat valtaajalle, voi pienenkin maan mahdollisen valtaus olla aika kannattamatonta. Lisäksi poliittinen tappio voi olla jättimäinen, jos maailmassa toimii jokin palautejärjestelmä, jonka yllädosta pidetään huolta, ja se saavutettavissa hyvin kustannustehokkaasti.

NATOlla ja vastaavilla turvallisuuskeskittymillä voi olla muitakin ongelmia, kuin se, että yhtenäiskäytäntö riippuvuusotkuineen, ja hakkerointineen on riski.

Yhtenäiskäytäntö toimintatasolla voidaan ehkä ohittaa monella tapaa, tai sitten on olemassa selkeä vastakkainen, yhtenäisohituskeino. Monipuolisuutta voi aina kehittää, tosin sen kanssa voi taas sotkeentua, tai monimutkaisuutta voidaan käyttää hyväksi.

Toisaalta yhtenäiskäytännöt eivät huomioi kontekstia, kuten itsenäisemmät ratkaisut, jonkun yksittäisen valtion omalla alueella. Parasta liittoutumista olisi tietty alueellinen puolustuserikoistuminen, ja tällaisten ryhmittymä samanaikaisesti jotenkin organisoidusti, tosin koordinaatio on taas heikko kohta, ja sodassa viestintään nojautuminen isosti on riski, erittäin potentiaalisen mahdollisuuden lisäksi.

Pahinta sotilasliitoissa voi olla valtakeskittymän luonti, joka vaatii varustautumista toisaalla. Kun osapuolten koot kasvavat, on voimia enemmän otettavissa, ja voimia on käytettävissä monipuolisemmin, mikä vaatii taas koordinointia, jolloin viestinnän merkitys korostuu, sen turvaaminen, ja toisaalta sotkeminen.

Paitsi että varustelukulut kasvavat, isojen sotilasmahtien rakentelun seurauksena, ovatpa yksittäisempiä jättejä, tai liittotyyppisiä, niin tiedonkulku alkaa nakertaa yhteisyyttä, ja samalla kaikkia, jo kauan ennen yhteenottoja, muiden varustelukulujen lisäksi.

Informaatiosodosta on ollut paljon puhetta, ja se valtaa melkein kaikki areenat, joita ennen pidettiin siviilialueisiin eniten kuuluvina. Kun maailman tulisi vielä vastata yhteisesti, globaaleihin haasteisiin, ovatpa mitä ovat, niin vähiin menee kyky.

Hyvä muistaa, että yleinen jännitteisyys isonakaan ei ole kaikille ongelma. Osa pärjää hyvin, ja mahdollisuuksia voi avautua aivan toisella tapaa. Tässä tilanteessa voi olla hyvin välinpitämätön, tai sitten käyttää tilannetta hyväksi.

Toimituksen poiminnat